Dokumentoin tänne sellaiset näkemäni unet, joissa on osallisena vähintään yksi roolihenkilö tai näyttelijä tv-sarjasta "Lemmen viemää" (Sturm der Liebe). Sen tapahtumapaikkana on hotelli Fürstenhof ympäristöineen. Tuorein uni on ylimpänä. Blogin kansilehden oikeassa palstassa on linkki Fürstenhofin esittelyyn niille, jotka eivät sitä ennestään tunne. Tätä artikkelia on päivitetty viimeksi keskiviikkona 12.04.2017.- Katso myös: Fürstenhof-aiheinen sanastotaulukkoni (saksa-suomi). - Huom! Tämä versio vuoden 2016 unista on tallentunut hassusti. Suosittelen lukemaan toista saman nimistä, mikäli mahdollista. En voi tätäkään versiota poistaa, koska tämä on linkattu keskustelufoorumeille.
Tuoreemmat unet:
https://timontti.blogspot.fi/2017/07/furstenhof-aiheiset-uneni-vuonna-2017.html
Tuoreemmat unet:
https://timontti.blogspot.fi/2017/07/furstenhof-aiheiset-uneni-vuonna-2017.html
Uni 105
Aika: Tiistai 20.12.2016
Paikka: Entinen työpaikkani Helsingissä
Läsnä: Tri Michael Niederbühl, minä
Unen tapahtumat:
Tri Niederbühl oli työpaikkani lääkärinä. Olin jostakin syystä mennyt hänen vastaanotolleen ja hän oli lähettänyt minut erikoislääkärin tutkimukseen. Erikoislääkäri oli antanut minulle e-reseptin johonkin lääkkeeseen, jonka olin apteekista ostanut. Sitten palasin tri Niederbühlin luo, joka oli hyvin kiireinen. Hän kysyi minulta, mitä lääkettä erikoislääkäri oli minulle määrännyt. En osannut vastata kysymykseen, koska minulla ei ollut siitä mitään paperitulostetta enkä muistanut, mihin olin sen lääkepakkauksen laittanut. Tri Niederbühl kysyi minulta, oliko se jotakin steroidia. En ollut ihan varma, mutta vastasin kieltävästi. Sitten menin omaan työhuoneeseeni talon ylimpään kerrokseen etsimään sitä lääkepakkausta. Kun en löytänyt sitä sieltä, menin kolmannessa kerroksessa erääseen huoneeseen, jossa olin käynyt hetkeä aiemmin. Ei sitä lääkepakkausta ollut sielläkään. Tapasin sitten käytävällä tri Niederbühlin, joka sanoi mennessään omaan huoneeseensa, että hän on loppupäivän varattu eikä voi enää käsitellä asiaani. Hänen suljettuaan huoneensa oven laitoin käteni povitaskuuni. Etsimäni lääkepakkaus oli povitaskussani!
Uni 104
Aika: Maanantai 7.11.2016
Paikka: Jossakin Pohjois-Saksassa
Läsnä: Sebastian Wegener
Unen tapahtumat:
Unessa ei ollut aluksi mitään muuta kuin että Sebastian Wegener seisoi vieressäni ja neuvoi: "Se verbi on rechtfertigen". Aamulla herättyäni katsoin sanakirjasta, että se on suomeksi: "puolustaa, perustella, selittää, selitellä, osoittaa oikeaksi".
Unen myöhemmässä vaiheessa olin ollut jossakin Pohjois-Saksassa pidempään ja lähdin sieltä yksin Suomeen matkailuautollani. Aivan sen paikkakunnan pohjoispuolella oli itä-länsi-suuntainen moottoritie, jota pitkin olisi päässyt helposti esim. Hampuriin, mutta halusin välttämättä käydä jossakin etelämpänä, mielellään Frankfurtissa. Lähdin ajamaan etelän suuntaan ilman navigaattoria. Kaksi kertaa tie kapeni vähitellen kinttupoluksi ja päättyi lopulta umpimetsään tai järven rantaan, mistä jouduin tulemaan samaa tietä takaisin.
Uni 103
Aika: Lauantai 5.11.2016
Paikka: Hotelli Fürstenhofin ravintola
Läsnä: Natascha Shweitzer, minä, muuta yleisöä
Unen tapahtumat:
Olin kuulemassa Nataschan lauluesitystä Fürstenhofin ravintolassa. Osa yleisöstä istui ravintolapöydissä, osa kuunteli seisaallaan. Minä seisoin melko lähellä ravintolan ovea. Esityksensä aikana Natascha teki pienen kävelykierroksen yleisön joukossa. Kun hän lähestyi minua, suljin silmäni. Tunsin, kuinka hän suuteli minua suulle. Ojensin käteni ja tartuin molemmilla, melko suorilla käsillä kiinni hänen ylävartalonsa sivuilta. Hän oli siinä vain lyhyen hetken ja jatkoi sitten kierrostaan. Kun avasin silmät, hän oli jo mennyt.
Uni 102
Aika: Maanantai 10.10.2016
Paikka: Kansallispankin ruokala Helsingissä
Läsnä: Friedrich Stahl, Beatrice Hofer, entinen esimieheni Inkeri M, minä, työtovereita
Unen tapahtumat:
Kansallispankin ruokalassa, joka ei vastannut todellista ruokalaa, istuivat viimeisessä pitkässä pöydässä kahdestaan johtaja Friedrich Stahl ja Beatrice Hofer. Minä istuin ja söin seuraavan pitkän pöydän keskivaiheilla. Kun olin syönyt, palautin astiani ja otin jälkiruoaksi pienelle lautaselle pyöreän marjaleivoksen. Olin menossa entiselle paikalleni sitä syömään, mutta kun siihen oli jo tullut muita ihmisiä, menin viimeiseen pöytään, kiertäen ensin Friedrich Stahlin ja jättäen yhden tuolin tyhjäksi Beatrice Hoferin ja itseni väliin. Siinä pyöriessäni marjaleivokseni putosi lautaselta lattialle. Poimin sen palaset lattialta lautaselle, mutta en istunut niitä syömään, vaan vein ne suoraan jäteastiaan. Beatrice Hofer sanoi minulle muutaman myötätuntoisen sanan, Friedrich Stahl ei sanonut mitään.
Sen jälkeen uni jatkui ilman fürstenhofilaisia ja siinä toistui samat aiheet, jotka olen nähnyt unissani monta kertaa aiemminkin. Oli viimeinen työpäiväni KOP:n Treasuryssä. Aloin tyhjentää ruokalan toisessa päässä olevaa henkilökohtaista lukittua kaappiani. (Todellisuudessa sellaisia ei ollut.) Vedin kaikki tavarat kaapista lattialle ja mietin, mitä voisin heittää roskikseen. Tiedostin, että minulla on vielä työhuoneessani paljon kirjoja ja omia papereita, jotka voisin ottaa mukaani, jos vain ehdin kantaa ne kaikki autoon. Autoni oli jälleen kerran sama toukokuussa 1980 Kansassa työsuhdeautokseni saamani keltainen Volvo 240 DL, rekno ANC-247, jonka olin aiemminkin monessa unessa unohtanut palauttaa silloiselle työpaikalleni. Kun olin tyhjentämässä kaappia, siihen tuli esimieheni Inkeri M., joka siinä muisti, että se on viimeinen työpäiväni. Hän pyysi lähellä olevia työtovereita muodostamaan ringin pienen lähtöpuheen ajaksi. En ollut järjestänyt mitään läksiäisiä, koska ne oli pidetty jo pari kertaa aiemmin, mutta olin aina kuitenkin tullut takaisin. Eronpyyntöni syynä oli se, ettei minulla ollut siellä mitään järkevää tekemistä.
Uni 101
Aika: Keskiviikkona 31.8.2016
Paikka: Jonkin pankin kokoushuone Helsingissä
Läsnä: Sebastian Wegener, Pertti H. joka johti KOP:ssa valuuttakauppaa, minä
Unen tapahtumat:
Minut oli kutsuttu pankkiin tutustumiskäynnille. Sebastian Wegener toimi isäntänä. Hän oli pyytänyt Pertti H.:n asiantuntijaksi esittelemään minulle pankin uusia tuotteita. Olimme kolmistaan melko suuressa kokoushuoneessa. Pertti piti esityksen seinätaulun luona seisten. Hän esitteli ainakin kolme uutta finanssi-instrumenttia. Viimeistä edellisestä kysyin, eikö se ole termiini. Pertti selitti, mikä ero siinä on termiiniin verrattuna. Pertti poistui heti esityksensä jälkeen. Kun lähdin kävelemään pois Sebastianin kanssa, hän kertoi olevansa koulutukseltaan vakuutusmatemaatikko ja työskennelleensä aiemmin Adria-nimisessä yhtiössä Helsingin Laajasalossa. Kysyin, onko hän suorittanut SHV-tutkinnon. Kun hän vastasi, ettei ole vielä suorittanut sitä, minä kerroin suorittaneeni sen jo vuonna 1973.
Uni 100
Aika: Juhannussunnuntaina 26.6.2016 iltapäivällä ruokalevolla matkailuautossa
Paikka: Maauimala, mahdollisesti Kumpulan uimala Helsingissä
Läsnä: Nils Heinemann, tuntematon päällikkö
Unen tapahtumat:
Uimalassa valmistauduttiin sellaiseen juhannusjuhlaan, joita paikallinen uimaseura Kuhat järjesti lapsuudessani Kumpulan uimalassa. Unessa ei ollut muuta sisältöä kuin että koko tilaisuudesta vastuullinen päällikkö kysyi Nils Heinemannilta, minkälaisia esityksiä hän on suunnitellut tilaisuuden ohjelmaksi. (Niissä Kumpulan uimalan juhannusjuhlissa oli yleensä alussa seuran huippu-uimareiden sekauintikilpailu, pituussukellusesitys, kuviokelluntaa, taito- ja pellehyppyjä, musiikkia yms ja lopuksi ilotulitus.)
Uni 99
Aika: Lauantaina 18.6.2016
Paikka: Jäi epäselväksi
Läsnä: Patrizia Dietrich, Charlotte Saalfeld, minä
Unen tapahtumat:
Minun tiedettiin tehneen pc-tietokoneessa toimivan tietokantasovelluksen, jollaisen myös eräs iso työntantaja halusi käyttöönsä. Valitettavasti he vaativat, että se pitää rakentaa heidän IBM-suurtietokoneelleen, johon minulla ei ollut edes käyttäjätunnusta. Jonkinlaisen kirjallisen esityksen ja tarjouksen kuitenkin laadin ja Patrizian asiana oli hyväksyttää se tilaajalla, jota edusti korkeassa asemassa oleva Charlotte Saalfeld. Myöhemmin olin matkailuautossani jollakin leirintäalueella. Patrizia tuli luokseni iloisena kertomaan, että Charlotte oli hyväksynyt suunnitelmani. Juuri kun siinä juttelin Patrizian kanssa, viereemme ajoi linja-auton kokoinen matkailuauto, jonka kyljessä oli iso Fazerin mainos. Charlotte istui siinä kuljettajan vieressä ja vilkutti meille iloisena.
Uni 98
Aika: Sunnuntaina 12.6.2016
Paikka: Hotelli Fürstenhof
Läsnä. André Konopka, Werrner Saalfeld, Natascha Schweutzer
Unen tapahtumat:
André Konopka suositteli Werner Saalfeldille Ayvich...(?) -nimisen turvajärjestelmän hankkimista hotelliin. Se on hänen mukaansa hyvin laaja-alainen järjestelmä, jossa on mm. alkolukko, joka estää tekemästä tyhmyyksiä juovuksissa. Se on tehty jossakin Itä-Euroopassa. André oli tutustunut siihen venäläisellä laivalla, missä hän oli jonkin aikaa kokkina.
Unen tausta: Uni oli suoraa jatkoa edellisenä päivänä katsomaani jaksoon 2474, missä Natascha oli juonut itsenä humalaan hotellin ravintolassa. Hän pyysi Werneriä tilaamaan taksin, mutta Werner tarjoutui viemään hänet kotiin. Ehkä André pelkäsi, että samassa pöydässä istunut Werner ei ole ajokunnossa. Myös Nataschan äiti Else Schweitzer oli siellä Nataschan kanssa juhlimassa, mutta häntä en nähnyt unessa
Uni 97
Aika: Perjantaina 10.6.2016 aamupäivällä
Paikka: Saalfeldien olohuone Fürstenhofissa
Läsnä: Werner Saalfeld, joku muu henkilö
Unen tapahtumat;
Werner Saalfeld oli lähdössä johonkin tilaisuuteen, johon piti pukeutua erikoisella tavalla. Hän oli pukeutunut klubitakin tapaiseen takkiin, jonka päälikangas koostui eri värisistä kirjavista, noin 10x10 cm kokoisista palasista. Housut olivat tavalliset yksiväriset suorat housut. Hän kysyi huoneessa olevan toisen henkilön mielipidettä asustaan. Toisen henkilön mielestä asu oli ihan sopiva.
Uni 96
Aika: Keskiviikkona 18.5.2016
Paikka: Lemmen viemän ulkokuvausalueen sosiaalitilat
Läsnä: Useita sarjan näyttelijöitä, minä
Unen tapahtumat:
Olin päässyt sarjassa esiintyväksi avustajaksi. Ulkokuvauksissa oli tauko. Taukopaikalla ulkona seisoskeli kolme sarjassa esiintyvää nuorta naista. Yksi heistä oli roolinimeltään Viktoria Tarrasch. Kahden muun kerrottiin esiintyneen sarjassa aiemmin kolmen ensimmäisen tuotantokauden aikana. Heidät kyllä esiteltiin minulle, mutta en nyt muista, keitä he olivat. Heidän keskellään oli nojatuoli. Kun minä kävelin heidän luokseen, sain istua siihen tuoliin (selkävamman vuoksi). Tunsin oloni oikein mukavaksi, kunnes siihen tuli joku miesnäyttelijä, luultavasti Goran Kalkbrenneria esittänyt, esittelemään naisille muskeleitaan. Hän oli pukeutunut lyhythihaiseen paitaan ja veti leukoja viereisen katoksen räystäästä kiinni pitäen. Vähän myöhemmin siihen tuli vielä toinen nuori mies lyhythihaisessa paidassa leukoja vetämään, luultavasti Jonas Dammannia esittänyt. Olin iloinen, että minulla oli pitkähihainen paita eikä kukaan verrannut laihoja käsivarsiani heidän lihaksikkaisiin käsivarsiinsa. Lopuksi siitä käveli ohitse pienikokoinen aikuinen nainen, joka ei ollut aiemmin esiintynyt sarjassa. Ensin luulin, että hän oli alasti, mutta hänellä olikin sellainen umpinainen uimapuku, joka näyttää edestäpäin kuin ei olisi mitään, mutta selässä on värillinen kuvio. - Sen jälkeen kävin miesten pukuhuoneessa, joka oli pienessä ahtaassa mökissä. Siellä jokaisella oli pieni lukittava lokero, mutta koska vaatteet olivat kastuneet, niitä oli kuivumassa sekaisin mökin eri puolilla. Ensin etsin omia ruskeita sandaalejani ja olin vahingossa ottamassa väärät, kunnes huomasin niiden olevan umpinaisemmat kuin omani. Sitten harmittelin, että olin ottanut Suomesta mukaani vain yhdet pitkät ja yhdet lyhyet kalsongit. Siellä oli helleilma ja pitkät olivat ihan turhat. Kovaäänisestä kuului ohjaajan ilmoitus, että kuvaukset jatkuvat 10 minuutin kuluttua. Olin juuri silloin selittämässä paikalla olleille miehille Suomessa julkaistua Kelan tutkimusta, jossa oli tutkittu, kuinka tukihakemuksensa sähköisesti jättäneiden käytös poikkeaa niistä, jotka ovat jättäneet hakemuksensa paperilomakkeella. Minun oli lopulta pakko keskeyttää puheeni, jotta ehtisimme kuvauspaikalle.
Uni 95
Aika: Maanantaina 16.5.2016 iltapäivällä
Paikka: Hotelli Fürstenhofin ravintola
Läsnä: David Hofer, joku tuntemani nainen sarjasta tai Suomesta
Unen tapahtumat:
Nainen oli saapunut yksin Fürstenhofin ravintolaan ja istahtanut oven lähellä olevaan pöytään. Tunnistin hänet, mutta en muista, kuka hän oli. David Hofer tuli työnsä puolesta kysymään, mitä hän haluaa tilata. Hän tilasi vain jonkin alkoholittoman juoman. David Hofer kysyi: "Oletteko Te urheilija?". Silloin heräsin, kun vaimoni yski toisessa huoneessa.
Uni 94
Aika: Perjantai 15.4.2016
Paikka: Jossakin luonnon keskellä oleva puinen koulutuskeskuksena käytettävä vanha puurakennus
Läsnä: Kerstin Gähte, minä, muita ihmisiä samassa talossa sivummalla
Unen tapahtumat:
Osallistuin internaattityyppiseen koulutustilaisuuteen, joka oli ehkä retriitti tms. Sen ohjaajana oli näyttelijä Kerstin Gähte, joka on esiintynyt Lemmen viemässä kahdessa eri roolissa: ensin Theresa Burgerin äitinä nimeltään Nicola Westphal ja myöhemmin Franziska Appelt -nimisenä tuomarina. Hän oli jo tullut paikalle, mutta hänen piti vielä käydä autolla jossakin muualla ennen tilaisuuden alkua. Hän pyysi, että perustaisin sillä välin kannettavaan tietokoneeseen jonkinlaisen ohjesysteemin raamit. Ajatuksena oli, että sinne voisi sitten tilaisuuden aikana vähitellen kerätä informaatiota. Kun hän lähti, latasin ohjetietokantaan omalta muistitikultani valtavan määrän aineistoa, jonka olin kirjoittanut jo kotona. Kun hän palasi, hän oli tyytyväinen, että olin saanut "raamit" valmiiksi eikä vielä arvannut, että niissä raameissa oli jo runsaasti sisältöäkin.
Uni 93
Aika: Tiistai 8.3.2016.
Paikka: Jäi epäselväksi
Läsnä: Barbara von Heidenberg, minä, paljon muita ihmisiä
Unen tapahtumat:
Kaksikerroksisessa omakotitalossa tai huvilassa oli pidetty iltatilaisuus, josta lähdin kyyditsemään vieraita asemalle jonkun toisen henkilön kanssa. Taloon jäi siksi aikaa vain teini-ikäinen tyttö ja Barbara von Heidenberg. Matkalla asemalle pohdimme, oliko vaarallista jättää tyttö sinne kahdestaan Barbaran kanssa, jonka tiedämme myrkyttäneen monta ihmistä.
Unen tausta: Olin julkaissut suomenkielisessä Facebook-ryhmässä kaksi päivää aiemmin Münchenissä otetun valokuvan Barbara von Heidenbergiä esittäneestä Nicola Tiggeleristä. Olimme sen jälkeen keskustelleet hänestä samassa Facebook-ryhmässä.
Uni 92
Aika: Maanantai 7.3.2016.
Paikka: Entinen työpaikkani Helsingissä.
Läsnä: Suomalaisen "Lemmen viemää" -facebookryhmän perustaja Heidi V., minä, paljon muita ihmisiä
Unen tapahtumat:
Työpaikalleni oli pyydetty tunnettu ja arvostettu asiantuntija (nainen) pitämään viinejä koskeva luento. Hän sai kuitenkin juuri ennen esitystään paniikkikohtauksen ja pyysi, että Heidi tai minä pitäisimme sen luennon hänen puolestaan. Katsoimme kauhuissamme yhtä vajaata valkoviinipulloa, johon oli vedetty viiva 40% täyttöasteen kohdalla. Asiantuntija selitti meille sen tärkeyttä. Heidi ja minä totesimme, ettei kumpikaan meistä osaa puhua viineistä mitään, joten kieltäydyimme pitämästä luentoa. Tunsin niin paljon myötähäpeää, etten mennyt kuuntelemaan luentoa, jonka se asiantuntija sitten kuitenkin joutui itse pitämään. Myöhemmin kuulin, että se oli ollut täysi fiasko.
Uni 91
Aika: Sunnuntaina 6.3.2016.
Paikka: Jäi epäselväksi
Läsnä: Emma Saalfeld (os. Strobl), minä
Unen tapahtumat:
Emma saapui iloisena uneeni. Tervehdimme toisiamme ja ilmaisin hänelle iloni sen johdosta, että hän tuli nyt ensimmäisen kerran uneeni, vaikka hän on vieraillut Fürstenhofissa viimeksi vuonna 2013. Muuta sisältöä unessa ei ollut.
Uni 90
Aika: Lauantaina 13.2.2016 iltapäivällä.
Paikka: Työpaikkani Kansa-yhtiöiden pääkonttorissa Helsingissä
Läsnä: Götz Zastrow, minä, tuntematon lääkäri
Unen tapahtumat:
Työskentelin työhuoneessani tietokoneen ääressä, mutta minulla oli jokin ongelma, jonka vuoksi menin käymään työterveyslääkärin luona. Hän kirjoitti minulle reseptin lääkkeelle, jonka käyttötarkoitukseksi hän merkitsi "Tietokonepäätetyöskentelyyn". Lääke oli jotakin suun kautta vaikuttavaa, ehkä jonkinlaista aivoöljyä. Yhtiö korvasi lääkärinpalkkiot ja lääkeostot, mutta esimiehen piti ensin rekisteröidä resepti. Menin esimieheni luo. Hän oli Götz Zastrow. Hän lähti omasta huoneestaan kanssani toiseen huoneeseen suorittamaan rekisteröintiä, mutta huoneen ovella olevan lapun mukaan se huone oli varattuna vielä tunnin ajan eikä siellä pidettävää tilaisuutta saanut häiritä. Ihmettelin Götzille, miksei sitä rekisteröintiä voi tehdä esimerkiksi hänen työhuoneestaan. Hän paljasti, että siihen toiseen huoneeseen on kätketty pieni piilokamera, joka tallentaa kaikki käynnit. Jäin siihen sitten käytävälle odottelemaan tunnin kulumista harmistuneena siitä, että jouduin keskeyttämään työskentelyni niin pitkäksi ajaksi.
Uni 89
Aika: Tiistaina 9.2.2016.
Paikka: Ilmeisesti EU-parlamentti Brysselissä
Läsnä: Werner Saalfeld, minä, paljon muita ihmisiä, jotka olivat ilmeisesti EU-parlamentin jäseniä ja henkilöstöä
Unen tapahtumat:
Olin saanut työpaikan kyseisestä paikasta. Ensimmäisenä työpäivänäni siellä käsiteltiin koko päivä jotakin hyvin suurta ja tärkeää laina-asiaa. Kun minulla ei ollut mitään tekemistä, lähdin keskellä päivää tutustumaan lähiseudun nähtävyyksiin, mm. tuomiokirkkoon. Seuraavana päivänä hyvin suuressa salissa oli satoja edustajia. Kaikki muut seisoivat vapaamuotoisissa ryhmissä eri puolilla salia, paitsi puheenjohtajat ja sihteerit istuivat pitkän pöydän ääressä. Puheenjohtaja Werner Saalfeld avasi tilaisuuden. Hän esitteli ehdotuksen puheenjohtajiston ja sihteeristön jäseniksi. Paperilla oli kymmenkunta nimeä, niiden alapuolella oli muutama tyhjä rivi ja sitten oli vielä yksi rivi, jossa oli vain minun nimeni. En nähnyt titteliäni, mutta ilmeisesti olin jonkinlainen tekninen avustaja. Puheenjohtaja pyysi, että ne jotka hyväksyvät esityksen, nostavat oikean kätensä ylös. Kun hän ei voinut pöytänsä äärestä nähdä läheskään kaikkia, hän lähti saliin kiertämään sen listan kanssa. Minä jäin seisomaan puheenjohtajiston pöydän päähän. Myös esimieheni oli siinä ja pöydällä oli paikallisesta sanomalehdestä leikattu artikkeli, jossa kauhisteltiin sitä, että edellisenä päivänä juuri sen tärkeän laina-asian käsittelyn aikaan monet edustajat olivat lähteneet ulos kävelemään. Artikkeliin liittyi tuomiokirkon rappusilta otettu isokokoinen valokuva, josta monen edustajan kasvot olivat selvästi tunnistettavissa. Esimieheni tunnisti myös minut siitä kuvasta ja moitti, että työotteeni on aivan liian flegmaattinen.
Uni 88
Aika: Sunnuntaina 24.1.2016.
Paikka: Fürstenhof
Läsnä: Charlotte Saalfeld, André Konopka
Unen tapahtumat:
Jossakin oli ilmoitettu, että olisi mahdollista hakea jotakin avustusta. Charlotte ja André pohtivat, kannattaisiko Fürstenhofin hakea sitä ja voisiko sitä käyttää ravintolan keittiön uudistamiseen tai remontointiin.
Uni 87
Aika: Perjantaina 8.1.2016 aamupäivällä nukkuen matkailuautossa Camping Messilässä (ulkona -24 astetta, sisällä autossa yli +20 astetta).
Paikka: Tri Niederbühlin asunto, jossa myös Coco on asunut muutaman kuukauden.
Läsnä: Tohtori Michael Niederbühl, Cornelia "Coco" Conradi, Rosalie Engel
Unen tapahtumat:
Coco valmistelee asunnossa muuttoa Berliiniin yhdessä Michaelin kanssa, kun Michael tulee ovesta sisään kantaen Rosalieta sylissään. Uni oli näin lyhyt.
Uni 87
Aika: Perjantaina 8.1.2016 aamupäivällä nukkuen matkailuautossa Camping Messilässä (ulkona -24 astetta, sisällä autossa yli +20 astetta).
Paikka: Tri Niederbühlin asunto, jossa myös Coco on asunut muutaman kuukauden.
Läsnä: Tohtori Michael Niederbühl, Cornelia "Coco" Conradi, Rosalie Engel
Unen tapahtumat:
Coco valmistelee asunnossa muuttoa Berliiniin yhdessä Michaelin kanssa, kun Michael tulee ovesta sisään kantaen Rosalieta sylissään. Uni oli näin lyhyt.
Tausta: Katsoin edellisenä iltana kaksi sellaista jaksoa, joissa Coco ja Michael pohtivat muuttamista yhdessä Berliiniin. Aiemmin Rosalie oli yrittänyt saada Michaelin Cocolta. Ranskaan muuttaessaan Rosalie oli sanonut viimeisinä sanoinaan, että hän tulee vielä takaisin ja ottaa silloin sen, mikä hänelle kuuluu.
Uni 86
Aika: Sunnuntaina 3.1.2016
Paikka: Jossakin ulkona niityllä
Läsnä: Friedrich Stahl, joku tuntemani henkilö, minä
Unen tapahtumat:
Aika: Sunnuntaina 3.1.2016
Paikka: Jossakin ulkona niityllä
Läsnä: Friedrich Stahl, joku tuntemani henkilö, minä
Unen tapahtumat:
Kävelin kesäisen niityn läpi kulkevaa hiekkatietä pitkin. Minua vastaan tuli ensin joku tuntemani henkilö. En enää muista, kuka hän oli. Tervehdimme toisiamme. Vähän sen jälkeen vastaani tuli Friedrich Stahl. Hän tervehti minua sanomalla "Guten Abend!" (suomeksi: Hyvää iltaa!). Vastasin ihan samoin sanoin ja kumpikin jatkoi pysähtymättä omaan suuntaansa. Heti sen jälkeen minua alkoi harmittaa, etten hoksannut sanoa "Herr Saalfeld!" Sitten heräsin ja olin iloinen, etten ollut sanonut sillä tavalla, sillä hänhän oli herra Stahl eikä herra Saalfeld
Vanhemmat unet:
