2012-07-05

Ensimmäinen kerta auton ajoa viime heinäkuun jälkeen!


Viime vuoden heinäkuun lopulla saamani selkävamman jälkeen en ole ennen tätä päivää kyennyt ajamaan autoani. 

Autoni on ollut suurimman osan ajasta ajoneuvorekisterissä poistettuna liikennekäytöstä, jolloin vakuutusmaksut ovat minimaaliset ja ajoneuvoveroa ei mene. Ystävällinen naapurini on pitänyt autoni koko ajan ajokuntoisena. Hän huolehti syksyllä talvirenkaiden vaihdosta, pesi auton kerran omakätisesti, teki talvella lumityöt ja käytti autoni keväällä katsastuksessa.

Eilen rekisteröin autoni taas liikennekäyttöön Trafin verkkosivulla olevan palvelun kautta. Se on tosi kätevä palvelu eikä maksa kuin 4,00 euroa suuntaan tai toiseen. Autolla saa ajaa kotimaassa heti samalla minuutilla, kun rekisterimuutos on tehty, vaikka uusi rekisteriote tulee kotiin kakkospostina vasta muutaman päivän kuluttua. Tänään ajoin nastarenkailla rengashotelliin, missä kesärenkaani olivat säilytyksessä. Samalla pyysin tarkastamaan varapyörän ilmanpaineen, joka on viimeksi tarkastettu syksyllä 2008. Se olikin tarpeellinen toimenpide, sillä paine oli laskenut 3,2 bariin kun sen pitäisi olla 4,5 bar. Varapyörään ei pääse ihan helposti käsiksi, sillä se on auton alla alas laskettavassa telineessä, jonka nostaminen takaisin ylös vaatii enemmän voimaa kuin mitä minulla nyt on. Rengasliikkeen mies ei laskenut varapyörätelinettä alas, vaan nosti auton takapään kahdella hallitunkilla ylös ja kävi sitten lattialla selällään maaten auton alla ilmaletkun kanssa.

Autoni on suuren Fiat Ducato -pakettiauton alkuperäiseen peltikoriin rakennettu matkailuauto Adria Twin. Sellaista matkailuautoa kutsutaan epävirallisesti retkeilyautoksi. Se on selkäinvalidille ihanteellinen esikaupunkiauto, siis lähinnä Kehä I:n ja Kehä III:n tuntumassa tapahtuvaan ajoon. Keskustassa sille on vaikea löytää pysäköintipaikkaa eikä sitä voi korkeutensa vuoksi ajaa mihinkään pysäköintihalliin. En pääsisi ylös tavallisesta matalasta henkilöautosta.

Minulla ei ole vielä jalkalihaksissa niin paljon voimaa, että jaksaisin nousta omaan autooni kuljettajan ovesta, mutta kuljen sivuovesta, jossa on sähkörappu. Siitä saan myös rollaaattorin vedettyä perässäni autoon ja autosta poistuessani taas työnnettyä edelläni ulos. Rollaattorin saa helposti sen verran linkkuun, että se mahtuu ovensuuhun, jolloin se ei estä auton käytävällä kulkemista. Kuten yleensä kaikissa matkailuautoissa, siinä on mm. jääkaappi, ruokapöytä, tiskipöytä, kaasuliesi, juokseva lämmin vesi, kemiallinen wc, käsisuihku, parisänky, asunto-osan keskuslämmitys ja lisävarusteena sekä ohjaamon että asunto-osan ilmastointi. Vesien ja kaasupullojen kantaminen on minulle nyt kuitenkin mahdotonta, joten vältän niiden käyttöä. Yöretket eivät ole mahdollisia, koska en pääse ylös muusta kuin moottorisängystä. Sellainen minulla on vain kotona. Tuskin sellaista on edes missään majoitusliikkeessä.