Tässä kakkososassa kerron, kuinka Chromebook -tietokonetta käytetään. Kirjoitus perustuu siihen, mitä olen uutena käyttäjänä puolentoista viikon aikana oppinut tai havainnut. Tämä ei korvaa Googlen perusteellista käyttöohjetta, joka avautuu osoitteessa
support.google.com/chromebook Jos se avautuu englanninkielisenä, kielen voi vaihtaa jokaisen sivun alareunassa olevalla painikkeella.
Uuden koneen käyttöönotto
Kun koneen käynnistää, se vaatii yhden käyttäjän määrittelyn. Käyttäjä ilmoittaa Google-tilinsä tunnuksen, joka on sama kuin sähköpostiosoite Gmailissa, ja sen salasanan. Ellei käyttäjällä ole ennestään Google-tiliä, hän saa sen helpoimmin avaamalla itselleen Gmail-sähköpostitilin. Sillä samalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla käyttäjä kirjautuu aina Chromebook-tietokoneeseen. Jos käyttäjä muuttaa Google-tilinsä salasanan vaikkapa Gmailissa jollakin muulla koneella, muutos tulee heti voimaan myös tässä. Kaikki mitä käyttäjä tekee tällä koneella, tallentuu automaattisesti tuolle Google-tilille Googlen palvelimella.
Konetta voi käyttää myös vierailijana. Vierailijaistunto avataan näytön vasemmassa alanurkassa olevalla selväkielisellä painikkeella. Vierailija voi käyttää Webiä Chrome-selaimella samaan tapaan kuin vaikkapa kirjaston koneella. Hän voi käyttää julkisia web-sivustoja ja kaikkia niitä palveluja, joihin hänellä on käyttöoikeus, kirjautumalla niihin omalla tunnuksellaan ja salasanallaan. Vierailijaistunnosta ei jää Chromebookiin tietoa, millä sivustoilla vierailija on käynyt.
Käyttäjien lisääminen
Koneeseen voi määritellä lisää käyttäjiä, joilla jokaisella on oma Google-tili. Esim. minulla on eri tarkoituksia varten neljä Gmail-osoitetta ja siten myös 4 Google-tiliä. Niistä kolmea käytän edelleen aktiivisesti, joten perustin koneeseeni kolme käyttäjää tai käyttäjätiliä tai käyttäjäprofiilia - käytän noita termejä tässä toistensa synonyymeinä. Chromebookissa puhutaan vain käyttäjistä eli minä olen aina joku kolmesta käyttäjästä. Jos vaimoni haluaa joskus käyttää tätä konetta hän voi perustaa siihen oman käyttäjäprofiilinsa.
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan kaikilla käyttäjillä on samat käyttöoikeudet.
Chromebookissa ei siis ole niin kuin Windowsissa, että joku käyttäjistä on pääkäyttäjä, jolla on enemmän oikeuksia kuin muilla käyttäjillä. Tosin Googlen käyttöohjeessa on monissa kohdissa huomautus, että oppilaitoskäyttäjät eivät voi itse tehdä jotakin toimenpidettä vaan heidän pitää pyytää sitä organisaationsa järjestelmävalvojalta.
Erittäin hyödyllinen ominaisuus on se, että koneessa voi olla samanaikaisesti auki monta käyttäjätiliä. Jokaiseen niistä pitää kirjautua erikseen sisään, mutta sen jälkeen voi hyppiä tililtä toiselle ilman uudelleen kirjautumista. Niitä voi sitten sulkea yksitellen tai kaikki kerralla yhdellä painalluksella. Jotta käyttäjä tietää, millä tilillä hän milloinkin toimii, niihin voi valita kuhunkin erilaisen käyttäjäkuvakkeen ja taustakuvan joko Googlen tarjoamasta valikoimasta tai esim. omalta USB-liitäntäiseltä muistivälineeltä. Kullekin käyttäjälle voi määritellä myös oman kielen ja näppäimistön. Jos esimerkiksi joku haluaa käydä kirjeenvaihtoa toisten ihmisten kanssa suomeksi ja toisten kanssa venäjäksi, hän voisi määritellä itselleen kaksi Gmail-osoitetta eli käyttäjää ja määritellä kummallekin eri kielen ja erikielisen näppäimistön (suomalaisen / venäläisen). Toisaalta kyllä samakin käyttäjä voi käyttää eri tilanteissa erikielisiä näppäimistöjä.
Peruskäytön periaatteet
Kun koneen käynnistää, näytöllä on suurikokoiset käyttäjäkuvakkeet, joista pitää valita joku, jolla kirjaudutaan koneeseen antamalla sen salasana. Vasemmassa alanurkassa on Vierailija-kuvake, josta voi alkaa koneen käytön vierailijan oikeuksin, sekä painikkeet "Lisää käyttäjä" ja "Sammuta".
Sisäänkirjautumisen jälkeen näytön oikeassa alanurkassa on alue, josta voi määritellä kaikki asetukset. Siellä näkyy mm. kellonaika, näppäimistön kieli, onko CapsLock päällä, onko verkkoyhteys päällä, montako prosenttia akun latauksesta on jäljellä ja moneksiko tunniksi se vielä riittää jne. Näytön keskellä, sen alareunassa on ns. hylly, jossa on niiden ohjelmien tai sovellusten kuvakkeet, jotka käyttäjä on halunnut tallentaa omalle hyllylleen, josta ne löytyvät nopeasti. Hyllyn voi siirtää näytön alareunasta muuallekin, vaikkapa pystyasentoon näytön reunaan.
Hyllyn vasemmassa reunassa on kaksi painiketta, joista toisessa on Chrome-selaimen symboli ja reunimmaisessa pyöreä valkoinen rengas. Jälkimmäinen tekee saman kuin näppäimistön vasemmassa reunassa kolmannella rivillä a-kirjaimen vieressä oleva Haku-näppäin, jossa on suurennuslasin kuva. Ehkä se valkoinen rengas on varreton suurennuslasi. :) Chrome-kuvakkeen painaminen avaa näytölle Chrome-selaimen koko kuvaruudun suuruisena. Rengaskuvakkeen tai Haku-näppäimen painallus avaa näytölle ikkunan, jossa on koneeseen ladattujen sovellusten käynnistyskuvakkeet.
Mistä jokin tietty ohjelma tai sovellus kätevimmin avautuu?
1) Sellaisten ohjelmien tai sovellusten käynnistyskuvakkeet, joita usein käyttää, kannattaa tallentaa "hyllylle", joka on siis näytön alalaidassa, ellei käyttäjä ole siirtänyt sitä muuhun paikkaan. Kun jokin sivu on avattuna, sen oikeassa ylänurkassa on kuvake, jossa on kolme pistettä päällekkäin. Kun siitä napsauttaa, avautuu valikko, jossa on mm. "Luo pikakuvake". Pikakuvake menee hyllylle.
2) Hyllyn vasemmassa reunassa oleva Chrome-selaimen kuvake avaa koko näytön suuruisena Chrome-selaimen. Nihin tarkoituksiin, joihin jotkut käyttävät Office-ohjelmistoja (esim. Word, Excel, PowerPoint tai Libre Office), voi käyttää yhtä hyvin Googlen Drive -ohjelmistoja, joita ei asenneta omalle koneelle vaan niitä käytetään selaimella suoraan Googlen palvelimella. Chrome-selaimessa on tässä koneessa sellainen hieno ominaisuus, jota en ole huomannut Windows-koneeseen asentamassani selaimessa, että eri välilehdet voi irroittaa erillisiksi täydellisiksi selainikkunoiksi yksinkertaisesti välilehden nimikkeestä vetämällä. - Selaimen asetuksissa kannattaa määritellä, että aina kun se käynnistetään, se avaa automaattisesti aloitussivuina eri välilehdillä myös sellaiset sivustot, joita haluaa jatkuvasti seurata. Esim. Facebook ja kaksi keskustelufoorumia avautuvat minulla sillä tavalla. - Kun Chrome-ikkuna avautuu, sen keskellä on kuvakkeet, joita napsauttamalla pääsee suoraan viimeksi käyttämilleen sivuille. Luonnollisesti selaimeen voi vielä tallentaa "kirjanmerkkejä". Kun on jollakin sivulla, jonka osoitteen haluaisi tallentaa kirjanmerkiksi, se tapahtuu helpoimmin painamalla Ctrl+d.
3) Haku-näppäin tai sitä vastaava rengaspainike avaa mustapohjaisen näytön, joka tarvittaessa laajenee monisivuiseksi. Siinä on ylimpänä Googlen hakukoneen hakusanaikkuna ja siinä teksti "Hae laitteestasi, sovelluksista, verkosta, ...". Sen alapuolella on jokaisen tähän koneeseen ladatun sovelluksen käynnistyskuvake. Alun perin niitä oli noin 20, mm. seuraavat, mutta niitä voi ladata itse lisää varsinkin alla mainituista Play-alkuisista palveluista:
- Gmail: Googlen sähköpostiohjelma
- Google Drive: Paikka, jonne voi ladata eri ohjelmilla tehtyjä tiedostoja ja niitä voi laatia siellä olevilla tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikkaohjelmilla. Tiedostot laaditaan suoraan Googlen palvelimelle.
- Kamera: Voi kuvata valokuvia ja videoita. Kameran linssi on näytön yläreunassa.
- Tiedostot: Näyttää tässä koneessa ja siihen liitetyissä ulkoisissa muistivälineissä olevat tiedostot. Vastaa Windowsin Resurssienhallintaa.
- Web Store: Paikka, mistä voi ladata eri tekijöiden laatimia laajennuksia Chrome-selaimeen. En ole tähän mennessä löytänyt runsaasta valikoimasta yhtään itseäni kiinnostavaa.
- Play Kauppa: Sama paikka, mistä sovellukset ladataan Android-puhelimiin. Android-sovellukset toimivat myös tässä koneessa.
- Play Musiikki, Play Kirjat, Play Elokuvat, Play Pelit: Runsaasti ladattavissa olevaa aineistoa eri tuottajilta.
- Google Photos: Omien valokuvien tallennus- ja esittämispaikka.
- Keep: Muistikirjaohjelma.
- Maps: Kartta ja navigointiohjelma
- Youtube: Videoiden tallennus- ja esittämispaikka.
- Laskin: Yksinkertainen apuohjelma.
- Ohje: Chromebook-tietokoneen virallinen käyttöohje. Minulla se näkyy suomenkielisenä
- Asetukset: Tämän koneen asetusvalikot.
Kaksi viimeksi mainittua ovat avattavissa myös näytön oikeassa alanurkassa olevalta alueelta.
Vieraskielisen tekstin kirjoittaminen
Jokaiselle käyttäjälle voi määritellä erikseen, mikä hänen kielensä on ja mitä muita kieliä hän osaa. Tässä koneessa oli tehdasasetuksina Amerikan englanti ja ruotsalainen näppäimistö. Ilmoitin kielekseni suomen ja että osaan myös saksaa. Siitä seurasi, että tämä kone muuttui suomenkieliseksi ja tähän ilmestyi suomalainen näppäimistö. Kaikkia tilannekohtaisia ohjesivuja ei kuitenkaan ole vielä olemassa suomenkielisinä, jolloin ne näytetään minulle nyt saksankielisinä. Toki ymmärtäisin ne myös englanninkielisinä.
Tähän koneeseen on tarjolla valtava määrä erilaisia näppäimistöjä, jotka ovat valintalistasta helposti ruksattavissa ja ne latautuvat heti käyttöön. Esim. pelkästään englanninkielisiä näppäimistöjä on 12 erilaista. Mekaanisen näppäimistön näppäimiin tehdyt merkinnät eivät ole vaihdettavissa, mutta näytön alalaitaan saa mekaanisen näppäimistön levyisen virtuaalinäppäimistön, josta melko helposti näkee, mikä merkki kustakin näppäimestä tulee. Koska tässä koneessa on kosketusnäyttö, esim. venäläistä tekstiä voisi kirjoittaa myös tökkimällä sormella näytöllä olevaa virtuaalinäppäimistöä.
Sellaista toimintoa kuin Windowsin "Merkistö" en ole tästä ainakaan vielä löytänyt. Tässä ei myöskään toimi Ascii-merkkien syöttäminen numerokoodein. Windowsissa olen tottunut kirjoittamaan saksalaisen kaksois-s-kirjaimen ß numerokoodina Alt+225 ja astemerkin º koodilla Alt+167. Tässä ei käytetä Ascii-merkistöä vaan Unicodea, jolloin erikoismerkkien syöttäminen koodein on kyllä mahdollista, mutta paljon hankalampaa. Koska kirjoitan lähes päivittäin muistiinpanoja saksalaisesta tv-sarjasta, määrittelin yhdelle käyttäjätililleni saksankielisen näppäimistön, jossa on nuo merkit valmiina. Saksalaisessa näppäimistössä ovat luonnollisesti valmiina myös ü ja Ü, jotka saa helposti suomalaiseltakin näppäimistöltä. Muuta muistettavaa siinä ei ole kuin että y ja z ovat vaihtaneet paikkaa keskenään ja että @ ja + ovat hiukan alempana kuin suomalaisessa näppäimistössä.
Mitä ohjelmia kannattaa käyttää ja millä tavalla?
Googlen opastussivustolla support.google.com/chromebook/ on ohjeita, mitkä ohjelmat soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Olen käyttänyt Googlen palvelinohjelmia jo yli 10 vuotta ja koskaan ei ole ollut mitään yhteensopivuusongelmia. Jos niillä tehtyjä tiedostoja lataa omalle Windows-koneelle, tiedostomuodon voi valita sellaiseksi, mitä muiden toimisto-ohjelmissa käytetään.
Chromebookia käyttäessä on usein kaksi vaihtoehtoista tapaa käyttää jotakin ohjelmaa: Sitä voi ehkä käyttää suoraan Chrome-selaimella tai sen voi ladata Play-kaupasta ja käyttää ladattujen sovellusten puolelta. Tuohon ei voi antaa yleispätevää suositusta, kumpaako kannattaa käyttää, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla kumpikin vaihtoehto. Jos ohjelma toimii selainpuolella, siellä se on paremmin skaalattavissa ja sen rinnalla voi olla muita aktiivisia ikkunoita, esim. voi katsella elokuvaa yhdessä selainikkunassa ja kirjoittaa samaan aikaan muistiinpanoja toisessa. Sovelluspuolellakin voi pitää kaksi ikkunaa auki, mutta ainakin minulle kävi niin, että elokuva pysähtyi siksi aikaa kun kirjoitin muistiinpanoja.
Kun olen kirjoittanut blogitekstejä tällä Bloggerilla tai muita tekstejä Driven tekstinkäsittelyohjelmalla, olen oppinut varomaan seuraavia asioita:
- Jos tekee tarkoituksella tai vahingossa jotakin sellaista, että suuri alue tekstistä tulee valituksi, ja sitten vahingossa hipaisee jotakin näppäintä, vaikkapa a-kirjainta, helposti käy niin, että koko sen valitun tekstin paikalle tulee vain a-kirjain. Tilanteen voi yrittää korjata painamalla heti Ctrl+z. Se kuten monet muutkin Windowsista tutut pikanäppäimet toimivat myös Chromebookissa. Drivessä muokattu teksti tallentuu heti ilman erityistä tallennuspyyntöä enkä ole löytänyt tapaa saada esille tekstin aiempaa versiota.
- Kun kirjoitan muistiinpanoja Driven tekstinkäsittelyohjelmalla, usein kirjoituskohta hyppää jollekin aiemmin kirjoitetulle riville tai jo tyhjälle seuraavalle riville. Siksi pitää seurata, meneekö uusi teksti sitä kirjoittaessa tekstin loppuun vai jonnekin jo aiemmin kirjoitetun tekstin sekaan, mistä sitä voi olla vaikea löytää.
Lopuksi: Jos tämä kirjoitus herättää kysymyksiä tai kommentteja, ne kannattaa lähettää osoitteella timo.ahjos@gmail.com
