Tällä kertaa riitti, kun katsoin telkkarista klo 23 alkaneen ohjelman alkujuonnon ja Paula Koivuniemen ensimmäisen kappaleen. Sen jälkeen yritin etsiä muilta kanavilta jotakin pirteämpää katsottavaa. Myöhemmin vilkaisin vielä yhden kerran ja silloin oli Loiri laulamassa tuskaisen näköisenä. Minusta menneen ajan nostalgian herättämiseen riittää hyvin Senaatintorin arvokas historiallinen miljöö Aleksanteri II:n patsaineen ja perinteiset musiikkiesitykset "Jumala ompi linnamme" ja "Maamme - Vårt land". Muu musiikki saisi mieluummin olla nuoremman sukupolven esittämää. Sellaista, joka säteilee malttamatonta tulevaisuuden odotusta.
PS: Tässä uuden vuoden tervehdys, jonka vaimoni sai eräältä toiselta naiselta:
Jumpaten pirteänä uuteen vuoteen ..
Venytä, venytä, jousta, jousta,
kyykkyyn mee ja yritä nousta!
Heiluta peppua ja nosta jalkaa,
siitä se uus´ vuos´ alkaa
