2011-01-27

Sytostaattihoidon idea

Ensimmäisellä sairaalaviikollani sain sytostaattikuurin ja nyt kulunut toinen sairaalaviikko oli sen vaikutusaikaa.

Sytostaatti- eli solunsalpaajahoidon idea ei varmaankaan ole kaikille lukijoille ennestään tuttu. Niinpä kerron ensin, kuinka sen pitäisi tässä tapauksessa toimia, ja myöhemmin erillisessä viestissä kuluneesta viikostani.


Veri muodostuu eräiden suurten luiden sisällä, luuytimessä. Siellä on  jakautumalla lisääntyviä kantasoluja, joista muodostuu erilaisia verisoluja. Leukemioita on monta eri lajia ja ne jakautuvat kahteen pääryhmään: lymfaattiset (joista en tiedä mitään) ja myelooiset (joita tämä kirjoitus  pelkästään koskee). Sana "myelo" tarkoittaa juuri luuydintä.

Leukemiaan sairastuneen ihmisen luuydin tuottaa ylenmäärin jonkinlaisia hyödyttömiä valkosoluja. Ne voivat olla jotenkin viallisia tai puolivalmiita eivätkä ne kykene suorittamaan valkosolujen normaaleja tehtäviä. Potilasviestinnässä niitä kutsutaan täällä yleensä vain sairaiksi soluiksi. Punasolujen tuotanto voi lakata kokonaan sen vuoksi, että hillittömästi lisääntyvät sairaat valkosolut valtaavat luuytimessä punasolutuotannon tarvitseman tilan. Toukokuussa 2009 alkanut leukemiani oli sitä tyyppiä. Nykyisessä taudinkuvassani ei ole puutetta punasoluista, vaan terveistä toimintakykyisistä valkosoluista.

Leukemian suomenkielistä nimitystä "verisyöpä" ei täällä kuule käytettävän.  Juuri nuo edellä kuvaamani, ylenmäärin lisääntyvät tarpeettomat solut tekevät siitä syöpätaudin.  Muidenkin syöpätautien hoitamiseen käytetään sytostaatteja, mutta verisyöpää ei voida hoitaa sädettämällä. Leukemia johtaa kuolemaan sitä kautta, että terveiden verisolujen määrä laskee liian matalaksi.

Ei ole vielä keksitty keinoa, jolla luuytimestä voitaisiin poistaa vain tarpeettomat solut. Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat lääkkeitä, jotka tuhoavat kaikkia nopeasti lisääntyviä soluja. Terveet solut toipuvat kuurista nopeammin kuin sairaat. Valitettavasti sytostaattia ei saada kohdistetuksi vain verta muodostavaan luuytimeen, vaan se vaikuttaa myös muihin kudoksiin, joissa on nopeasti lisääntyviä soluja. Siitä voi seurata monenlaisia haittavaikutuksia. Kerron niistä myöhemmin siinä laajuudessa kuin joudun niistä itse kärsimään.